Teerijärvi 1958 (suomeksi) |
Skrivet av Suomenmaa VII osa |
2005-07-14 13:37 |
Teerijärvi 1958 Pitäjä käsittää pienen kolmionmuotoisen alueen, jonka keskitse Kronobynjoki
paikkapaikoin järviksi laajentuen kiertelee monissa mutkissa. Luontonsa
puolesta eroaa se varsin jyrkästi Keski-Pohjanmaan yleisestä tyypistä. Tasaisia
tai aaltomaisia pintoja, jotka antavat leiman naapuripitäjien maisemille, ei
näe missään. Metsäisiä mäkiä ja selänteitä sekä kivisiä kukkuloita kohoaa
kaikkialla, ja näiden välissä päilyy järviä ja lampia, jotka luikertelevia puroja
pitkin tyhjentyvät keskusjokeen, ja näyttäytyy hajallisia taloryhmiä ympärillään
leviävine peltoineen ja niittyineen. Vaikeata on kuvitella, pitäjän läpi taivaltaessa,
liikkuvansa "tasaisen" Pohjanmaan alueella, - ennemminkin tuovat
maisemat mieleen Keski-Suomen järviylängön vaihtelevaluontoiset seudut.
Luonnonkauneutensa puolesta Teerijärvi varmaankin voittaa muut
Keski-Pohjanmaan pitäjät, eikä Topelius sitä syyttä nimitä "Pohjanmaan
helmeksi". Pitäjän tärkein vesiväylä, Kronobynjoki, tulee Porasjoki nimisenä Vetelin
puolelta Teerijärven alueelle. Kaareiltuaan läpi pitäjän kaakkoisosan joki
virtaa Petosjönin, Pitkäveden eli Pikvissjönin ja Tvärasjönin sekä hieman
pohjoisempana Kortjärven läpi. Täältä joki kääntyy länteen päin, virtaa
Rekijärven läpi, tekee pitkän polvekkeen kirkon kohdalla ja saa senjälkeen uudestaan
läntisen eli oikeammin länsi-luoteisen suunnan. Tähän keskusjokeen tyhjentyvät
useimmat pitäjän monista kymmenistä järvistä. Näistä mainittakoon kirkon
lähettyvillä oleva Teerijärvi eli Heimsjön ja siihen laskeva Kaitajärvi, pitäjän
länsiosassa oleva Särsträsk, joka polveilevan puron välityksellä purkautuu Kronobynjokeen
Hästbackan kylässä, Stor-Långvekan, joka on yhteydessä ennenmainitun
Tvärasjönin kanssa y.m. Lähellä etelärajaa sijaitseva Stor-Ömasträsk laskee
etelään päin, Evijärveen. Pohjanmaan ruotsinkielinen asutus-alue työntyy Teerijärvellä kauemmas itään
kuin missään muualla. Vaikka pitäjää kolmella puolella ympäröivät puhtaasti
suomalaiset kunnat - Kaustinen, Veteli ja Evijärvi - , on asutus täällä voinut
säilyä siihen määrin ruotsinkielisenä, että suomenkielisten lukumäärä
nykyisinkään ei ole täyttä 3 prosenttia. Asutus on, kuten yleensä muualla maassamme, hakeutunut vesistöjen
varsille. Epätasainen maasto ja suuri järvirikkaus kuitenkin aiheuttavat sen,
ettei ole muodostunut mitään yhtenäistä asutuskeskusta tai -vyötä, kuten niin
monessa muussa Pohjanmaan pitäjässä, vaan taloryhmät ovat hajallaan, usein
hyvinkin pitkien matkojen päässä toisistaan. Selvästi tämä asutuksen hajanaisuus
näyttäytyy, kun maanteitä pitkin matkustaa alueen halki: paikoin käy tie
pienten viljelysaukeiden läpi, paikoin taas halki autioiden metsämaiden,
missä järvien rantamatkin ovat jokseenkin alkuperäisessä luonnontilassa. Suomenmaa VII osa, Vaasan lääni (1925) |