Uusajattelu antaa Pohjanmaalle toivoa

RKP lähtee eduskuntavaaleihin lupaamalla työskennellä ”rikkaamman” Suomen puolesta. Usein rikkaus rinnastetaan euroihin ja sentteihin. Kuitenkin ”rikkaus” sanana on huomattavasti enemmän kuin vain rahaa. Haluan nähdä tuon sanan laajemmasta näkökulmasta, ja siksi olen valmis työskentelemään seuraavien asioiden puolesta, jotka ovat lähellä sydäntäni.

1. Ihmisläheisempi yhteiskunta, jossa huolehdimme toinen toisistamme, jossa lasten päivähoito, koulutus, vanhustenhuolto ja maahanmuuttajien integrointi toimii. Haluan edelleenkin asua ”vahvan” Pohjanmaan alueella, jossa ihmiset näkevät mahdollisuuksia esteiden sijaan. Isänmaammehan on rakennettu kovalla työllä hyvälle arvopohjalle kuten tasa-arvo, rehellisyys ja halu auttaa toinen toistamme. Vaalikaamme näitä arvoja edelleenkin.

2. Yhteiskunta, jossa päättäjät ovat vastuuntuntoisia. Haluan olla palauttamassa demokraattiselle yhteiskunnallemme sille kuuluvan arvon. Vaalirahasotku osoittaa, että tarvitsemme terveemmän demokratian. Olemmehan kaikki todenneet , että hämärien vaalirahoittajien ”lahjoitukset” ovat alkaneet aivan liikaa ohjata nykyistä  päätöksentekoa. Minun elämänkokemuksellani ja positiivisella elämänkatsomuksellani haluan olla mukana luomassa aivan uudenlaista poliittista kulttuuria. Entisenä pitkäaikaisena Suomen naisjalkapallomaajoukkueen päävalmentajana tiedän, että ”joukkue on niin vahva kuin sen heikoin lenkki”. Tuo sanonta pätee myös demokraattisessa yhteiskunnassamme. 

3. Yhteiskunta, jossa Pohjanmaa kehittyy ja pohjalaiset voivat hyvin. Haluan olla mukana luomassa ”Me-henkeä” täällä ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisimmalla alueella. ”Me-hengen” luominen tulee kulkeutua yli sekä kieli- että seutukuntarajojen. ” Pitkäjuoksu” Kokkolan suuntautumisasiassa on nostanut pintaan tunteita myös minussa. ”Näin ei meitä pohjalaisia voi kohdella”. Kruunupyyllä, Kokkolalla, Pietarsaarella, Pedersörellä, Luodolla ja Uudellakaarlepyyllä on kaikki voitettavanaan mikäli teemme keskenämme hyvää yhteistyötä. Meillä on kehityskykyinen alue luovine nuorinemme, taitavine yrittäjinemme, ahkerine maanviljelijöinemme ja reippaine eläkeläisinemme. Nyt on poliitikoiden asia nostaa katse tulevaisuuteen ja luoda edellytykset yhteistyön lujittamiselle hoidon, koulutuksen, infrastruktuurin ja yritystoiminnan alueilla.

4. Panostaminen koulutukseen ja osaamiseen on A ja O Suomelle ja suomalaisille. Meillä on päteviä opettajia. Olemme PISA-tutkimuksen ”huippumaa”. Tarvitsemme kuitenkin opetussuunnitelmauudistuksen, jolla voimme estää nuorten jatkuvasti heikkenevän yleiskunnon kehityksen sekä voimistaa nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja. Kuntoillessa tulee olla hauskaa ja yhdessä meidän tulee ratkoa luovuuden ongelmat. Meidän tulee myös pienentää sekä peruskouluopetuksen että lukio-opetuksen ryhmäkokoja. Opettajien harmittavat lomautukset kunnissa on myös lopetettava. Meidän on tehtävä kaikkemme, etteivät nuoret syrjäydy ja tämä vaatii resursseja. Mitä useampia eritaustaisia oppilaita meillä on, sitä enemmän meidän tulee myös kehittää erityisopetusta. 

5. Työ luo hyvinvointia mutta työoloja pitää myös kehittää joustavammiksi, jotta ihmiset jaksaisivat työskennellä pidempään. Vuonna 2010 lähes 2000 nuorta alle 30-vuotiasta kärsi työuupumuksesta. Tähän ei Suomella ole varaa. Meidän tulee panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Meidän tulee myös kehittää työnjohtajuutta ja luoda myönteinen keskusteluilmapiiri.  

6. Maaseudullemme täytyy antaa mahdollisuus pysyä elinvoimaisena. Maaseudun asukkaiden ylitse ei voi noin vain ”kävellä” kuten kävi jätevesiasian käsittelyssä eduskunnassa. Haluan elää maaseudulla, jossa edellytykset pienyrittäjyyteen ja perhetilojen viljelyyn ovat vahvat. Paikallisesti viljellyille ja tuotetuille elintarvikkeille täytyy antaa edellytykset olla teollisen suurtuotannon ja supermarkettien voitonvaateen vastakohta. 

7. Iänikuinen keskustelu kouluruotsin olemassaolosta on saatava loppumaan. Elävä kaksikielisyys on minulle tärkeää jo siitäkin syystä, että tuolloin sekä ruotsin – että suomenkieliset voivat kommunikoida keskenään ja elää rinta rinnan toistensa kanssa. Tuossa asiassa en halua Suomea ”köyhemmäksi”. Mielestäni ruotsinkielen nykyinen asema Suomessa luo positiiviset edellytykset olla mukana myös Pohjoismaisessa yhteistyössä. Ilman ruotsinkieltä eristämme itsemme luonnollisesta arvopohjastamme. Historia on opettanut meille sen, että kun muualla maailmalla on ”rauhatonta”, niin silloin Pohjoismainen yhteistyö luo meille turvallisuutta. Kun Suomi tänä vuonna on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa, niin haluan todellakin olla mukana kehittämässä pohjoismaista yhteistyötä. 

Mikael Käld, opettaja, RKP:n eduskuntavaaliehdokas

20.02.2011

Keskipohjanmaa 23.02.2011